29.7.2013

Elävä kala ui veden alla


Terveisiä helteisestä Euroopasta. Olimme 12 päivän kesälomareissulla vaimon kanssa Keski-Euroopassa. Kiersimme vuokra-autolla Unkaria, Sloveniaa, Itävaltaa ja Slovakiaa. Jos kehut jättää yhteen asiaan, niin Itävallan Alpit ja kauniit järvet jäivät mieleen Salzkammergutin alueella. Siellä kannattaa käydä toistekin.
Unkarin, Suomen ja Viron kielen samankaltaisuudesta on paljon puhetta. Esimerkkinä olkoon seuraava lause: ”Eleven hal uszik a viz alatt”. Sama viroksi: ”Elav kala ujub vee all” ja suomeksi: ”Elävä kala ui veden alla”. Tästä voi kukin itse päätellä samankaltaisuudesta. Unkarissa minä havahduin monta kertaa, kun olin kuulevinaan Budapestin puheensorinassa suomenkielisiä sanoja. Niin samoilta äänteet kuulostivat. Unkarilaiset pitävät meitä suomalaisia sukulaisinaan ja ovat aina ystävällisiä.

Blogini otsikkoon on kätevää liittää myös Itävallassa näkemämme kaunis alppijärvi Toplitzsee. Sen pohjaan Hitler kätki väärennettyjä osakekirjoja ja rahaa romahduttaakseen sitten myöhemmin Lontoon pörssin. Pisteenä iin päälle kuvankauniiseen järveen kylvettiin vielä suuria merimiinoja! Ihmisen hulluudella ei ole mitään rajoja. Viisaudella sentään on jonkinlaiset.
Onko Euroopassa ylipäätään eläviä kaloja? Mitä pinnan alla oikeasti tapahtuu? Kun juttelin eurooppalaisten kanssa, niin huoli taloudesta tuntui yhdistävän kaikkia. Pankkeihin ei luoteta, ei edes enää Saksassa. Saksalaiset siirtävät varojaan asuntoihin ja tuottaviin yrityssijoituksiin. Asuntoja on paljon myynnissä esimerkiksi Unkarissa. Slovenia on vaikeuksissa ja yritykset rahoittavat toinen toisiaan. Osa ihmisistä ja yrityksistä on siirtynyt vaihdantatalouteen välttääkseen arvonlisäveron. Majapaikoissa oli hyvin tilaa, mikä lienee myös omalta osaltaan merkki talouden heikosta tilasta.

Euroopan moottoritieverkko on sitä vastoin kunnossa. Liikkuminen maasta toiseen on nopeaa ja rajanylitykset tapahtuvat miltei huomaamatta. Ajoimme 1600 kilometriä hyväkuntoisia teitä. Monessa maassa EU-rahoja onkin laitettu viisaasti liikenne-infraan.

2.7.2013

Mies vailla menneisyyttä

Aki Kaurismäen elokuvassa ”Mies vailla menneisyyttä” mies on menettänyt muistinsa, mutta yhden asian hän kuitenkin tiedostaa: hän on lähtöisin Nurmeksesta. Mies muistaa näin kaupunginjohtajan näkökulmasta katsottuna siis olennaisimman asian. Onko Nurmes hyvän elämän saareke, joka jättää pysyvän muistijäljen?
Nurmeksessa eletään tällä viikolla (nro 27) suuria tunteita ja kulttuurin superviikkoa. Nurmeksen Nuoren Musiikin leiri on käynnissä, ”Sukset ristiin susirajalla” – tanssileiri on käynnissä ja Tulilassa avattiin Alma Pääkkösen neljäs kesänäyttely. Taiteilijat eivät koskaan ole aikaansa jäljessä. He ovat aika. Me muut olemme sitten niitä, jotka ovat aikaansa jäljessä.
Ihmisen tunteilla ja muistilla on vahvoja yhteyksiä toisiinsa. Sama pätee piilevien luontaisten kykyjen käyttämiseen. Ammattilaiset saavat itsestään irti huippusuorituksia säätelemällä omaa tunnetilaansa.
Nykypäivän työelämän potentiaalit voidaan jakaa neljään pääryhmään: suoritusdynamiikka, suhteet ja kanssakäyminen, menestyshalu ja kuormituskestävyys. Suoritusdynamiikan ydin piilee omavastuullisuudessa. Suhteissa ja kanssakäymisessä avainasioita ovat empatia, esiintymistapa ja kontaktiensolmimiskyky. Menestyshalun osatekijät ovat panostushalu, systematiikka ja statusmotivaatio. Kuormituskestävyys puolestaan tarkoittaa paineen ja arvostelunsietokykyä.
Olen aina ihaillut taiteilijoiden panostushalua omaan asiaansa. Siinä meillä muilla on paljon oppimista. Kestävän luovuuden ytimessä on näet kyky yhdistää työnteon mielekkyys ja tehokkuus. Menestykseen sanotaan tarvittavan tekemistä, tahtoa, tarinoita ja tuskaa. Tekeminen edellyttää suoritusta ja suorituskykyä, tahto pyrkimystä ja menestyshalua, tarinat keskustelua ja kanssakäymistä sekä tuska haasteita ja paineensietokykyä.
Näissä henkevissä tunnelmissa olen nyt laskeutumassa kolmen viikon ansaitulle kesälomalle. On aika pestä talven pölyt ja kuonat pois. Syntyä uudelleen.