15.8.2017

Kertomuksen voima



Sain tänä aamuna puhelimeeni perheeltäni onnitteluviestejä. En heti tiennyt, mistä on kysymys. Kun tutkin asiaa tarkemmin, niin syykin paljastui pian. Hesarin verkkolehden pääkirjoitus tältä aamulta (15.8.2017) käsitteli tarinoiden merkitystä paikkakuntien ja koko Suomen julkishyödykkeinä (public good). Peräti pääkirjoituksen kaksi kappaletta on omistettu väitöskirjalleni, jonka tein Vaasan yliopistoon vuonna 2005 seutujen, klustereiden ja yritysten menestystekijöistä.

Pääkirjoitus puhuu siitä, että tarinat ovat julkishyödykkeitä eli yhteiskunnan pysyvää omaisuutta, jota markkinavoimat ei koskaan pysty tuottamaan.  Tällaiset julkishyödykkeet tuotetaan yhteisenä valintana. Ne ovat samanlaisia ja kestäviä kuten ovat esimerkiksi hajautettu yliopistolaitos tai vaikkapa jokamiehenoikeus.

Suomi 100 – juhlavuonna Suomesta tuotetaan uusia tarinoita ja kertomuksia. Mitkä niistä ovat oikeita ja tarpeellisia? Hesarin pääkirjoituksen mukaan paras tarina on sellainen, joka kertoo siitä, miten hankalia asioita on saatu ratkaistua rauhan aikana Suomessa. Koko kansakunta ja vaikkapa yksittäinen kunta, kuten Nurmes, ovat rakenteeltaan kertomuksia. Pääkirjoituksen mukaan minkä tahansa asian selitys on kertomus tuon asian alkuperästä ja synnystä. 

Kertomuksella on alku, keskikohta käänteineen ja loppu. Kertomuksessa on myös uhka tai haaste, hyvän ja pahan kamppailu, sekä ratkaisu, johon kuulija tai lukija kokee osallistuvansa. Kertomuksen rakenne varmistaa sen, että kertomus jää kuulijan muistiin.

Kertomuksen voima on suuri myös Suomen kunnissa. Näitä tarinoita luodaan ja kirjoitetaan tietoisesti joka päivä. Tarina on kustannustehokas markkinointikeino, koska sen avulla saadaan ”ostettua” asiakkaalta paljon aikaa varsin halvalla. Tämän päälle saadaan myös sitoutumista varsinkin, jos asiakas kokee olevansa osa ratkaisua tai edes keskeisessä roolissa ratkaisun luomisessa.

Tarinan tarkoitus on myös levittää itse itseään eli se toimii geenin tavoin. Tämän vuoksi on alettu puhua kulttuurigeeneistä eli meemeistä.  Hesarin pääkirjoitus päättyy toteamukseen, että kohtalomme on se, millaisia kertomuksia kerromme.

6.7.2017

Kaava on kasvun väline



Kaavoituksen tehtävä on mahdollistaa asioita. Kaava on siten myös kasvun väline. Ilman asuinalueen tai teollisuusalueen kaavoitusta kunta ei voi kasvaa ja kehittyä. Eräs kehittyvän kunnan merkki on siis se, että kunnassa tehdään aktiivista kaavoitustyötä. Kaavoitus on aina myös tulevaisuustyötä.

Meillä Nurmeksessa on parhaillaan käynnissä vihreän teollisuuden alueen asemakaavan päivitys. Olemme laajentamassa kaava-aluetta Känkkäälässä sekä fyysisesti että toiminnallisesti. Työstämme erityisesti logistiikkaa: kuinka alueelle sijoittuvat yritykset hoitavat raaka-aineiden ja lopputuotteiden lastauksen ja kuljetuksen maanteitse tai rautateitse. Meidän suunnitteilla oleva teollisuusraide kiinnostaa yrityksiä myös siksi, että kilpailu rautateillä on tavarakuljetuksissa jo vapautunut.
Kaavoitus katsoo pitkälle eteenpäin tulevaisuuteen. Sen pitää mahdollistaa tulevia tarpeiden toteutuminen. Yritykset tarvitsevat vaivattoman alun ja pitemmässä juoksussa useita laajenemismahdollisuuksia. Tilantarve pitää siis huomioida kaavoituksessa vähintäänkin kolminkertaisena ykkösvaiheen investoinnin vaatimaan tilaan verrattuna. Kaavoituksessa tulee myös huomioida mahdollisten alihankkijoiden sijoittuminen päämiestensä läheisyyteen.
Eräs kaavoituksen haaste on kolmiulotteisuus: Z-koordinaatti eli korkeuserot pitää myös huomioida. Teollisuusalueella on erilaisia maanalaisia johto- ja putkiteitä. Ilmassa voi olla kuljetusratoja. Tuotannon layout on usein myös kolmiulotteinen esimerkiksi puunjalostusteollisuudessa. Korkeuseroja viisaasti käyttämällä säästetään tilaa ja kustannuksia, kun esimerkiksi tuotantolinjoja ja niillä kulkevaa virtaa voidaan puskuroida tehokkaammin.
Kaavoitus on myös kuulemista ja osallistamista, johon asianosaiset ja kuntalaiset otetaan mukaan. Näin asiat huomioidaan laajasti ja ennakoivasti. Kävimme viime viikolla mm. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa kertomassa ennakkoinformaatiota meidän kaavatyöstä ja alueelle sijoittuvista yrityksistä. Me puolestamme saimme hyviä neuvoja jatkotyöhön.
Teollisuusalueen kaavoituksen yleinen suuri haaste on sijoittaa tilava teollisuusalue kasvuvaroineen lähelle taajamaa, jolloin työntekijöillä olisi lyhyt ja helppo työmatka. Tämä fyysinen läheisyys lisää yhteensovittamisen paineita. Teollisuusalueella pitäisi ihannetilanteessa olla vähintäänkin kaksi kasvusuuntaa sekä aina mahdollisuus kiertävään liikenteeseen. Logistiikka tarvitsee myös aina varastokenttiä ja parkkipaikkoja. Näitä ei saa unohtaa kaavoituksessa.
Tällä hetkellä Nurmeksen kaupungilla on laaja keskustelupinta vihreän teollisuuden yritysten kanssa. Saamme yrityksiltä hyviä näkemyksiä kaavatyöhömme. Samalla me markkinoimme aluetta yrityksille. Hyöty on siis molemminpuolista.


15.5.2017

Kuntien Jukolanviesti



Suunnistajat valmistautuvat jo täyttä päätä tulevan kesän Jukolan viestiin Enon Harpatinvaarassa. Aloin pohtia, että kunnissa on sama tilanne. Uutta neljän vuoden mittaista valtuustokautta voi näet verrata pitkään ja vaativaan Jukolan viestiin.

Kuntajukolan ykkösrastille on pitkä matka ja se kestää noin puoli vuotta. Lähtökiihdytyksen jälkeen joukkueet (kunnat) suuntaavat omille rasteilleen. Suunnan ja ykkösrastin hajonnan päättää valtuusto seminaarissaan. Usealla joukkueella on sama ensimmäinen hajontarasti eli elinkeinorasti. Joillakin joukkueilla se on osallisuusrasti. Porukassa on myös peesareita, jotka ajelehtivat muiden suunnistajien mukana eteenpäin tietämättä tarkalleen mihin.

Lähtökiihdytyksessä tönitään ja silmäillään koko rataa. Mitä pahoja paikkoja on tulossa? Missä vaaditaan tarkkaa suunnistusta ja missä on pitkä rastiväli. Kuntajoukkueen kartanlukua ja mikroreitinvalintaa tekee kunnanhallitus. Se suunnistaa joka sekunti ja tekee päätöksen joka kolmas sekunti. Tämä on kilpasuunnistajan arkea.

Jotkut joukkueet ovat jo lähdössä huonossa asemassa: maitohappoa on jäsenissä, on harjoiteltu laiskasti tai otsalampun akussa on vähän virtaa jo lähdössä. Voi olla, että joukkueen juoksujärjestys on myös laadittu kokemattomasti eli joukkueen aloittajaksi on pantu virkamies. Häneltä puuttuu myös varalamppu ja varakompassi. Selitellään jo lähdössä. Panta kiristää.

Kakkosrastille mennessä pitää alkaa tuntua pahalta. Se on merkki hyvästä vauhdista. Porukka harvenee ja on tilaa juosta. Kuntasuunnistuksen kakkosrasti on noin kahdeksan kuukauden päässä, kun vuoden 2017 tilinpäätökset valmistuvat. Joukkueen valmentajana on näet valtio, joka mitoittaa joukkueen vauhdin samaksi myös tulevilla rastiväleillä. Jos tätä vauhtia jaksaa vaihtoon asti, niin viesti on alkanut hyvin.

Kolmosrasti on puolentoista vuoden päästä, kun maakuntahallinto aloittaa. Pohjois-Karjalan joukkueille se on helppo, koska tätä sote-maastotyyppiä on treenattu jo pitkään. Rastinotto tapahtuu nopeasti ja vauhti ei hidastu. Kuin telkkä pönttöön joukkueet löytävät kolmosrastin. Etelän joukkueet pummaavat tätä rastia pahasti ja saattaapa joku joukkue keskeyttää koko viestin.

Viesti etenee pimeän yön läpi. ”Suden hetkellä” kakkososuuden kärki saapuu vaihtoon. Kolmannen osuuden lopussa kajastaa jo aamu. Silloin osa joukkueista tietää jo pärjäävänsä. Ollaan valtuustokauden puolivälissä. Ilmassa on onnistumisen merkkejä. Monet joukkueet ovat jo käyttäneet parhaat voimansa alkuosuuksilla. Puolestaan ne joukkueet, jotka pärjäävät lopputuloksissa alkavat vasta nyt panemaan parasta peliin eli korttipakka alkaa työntää ässiään esiin. Mitä lyhempi osuus, sitä parempi suunnistaja tarvitaan. Joukkueen paras ja sujuvin suunnistaja pannaan Jukolassa aina neljännelle osuudelle.

Viides osuus on kuntaviestissä paineenalaisin. Saako istuva valtuusto mitään aikaiseksi tässä viestissä? Viidennen osuuden lopussa johtava joukkue voittaa usein Jukolan viestin. Joukkue suunnistaa kuin hurmiossa ja erittäin virheettömästi. Vaaran rinnerastit löytyvät helposti. Kuntajukolan viides osuus juostaan hyvässä taloussuhdanteessa vuoden 2019 loppupuolella.

Viestin kuudes osuus ja viimeinen seitsemäs osuus ovat sadon korjuuta. Ei ole turhaan harjoiteltu 800 tuntia vuodessa. Ei ole turhaan tehty hyvää kuntastrategiaa. Pitkän viestin hedelmät korjataan nyt ja vain joukkueen ankkurilla on lupa ottaa riskejä. Ankkuri sinetöi voiton. Jukolan voittajajoukkueen ankkuri juoksee 5 000 metriä radalla alle 15 minuutin. Kuntajoukkueen ankkuri puolestaan varmistaa, että kaikki strategiaan kirjatut asiat saadaan tehtyä.

12.4.2017

Meijän maakunnan valmistelu etenee hyvähenkisenä



Meillä on Pohjois-Karjalassa maakuntahallinnon valmistelu edennyt hyvähenkisesti ja reippaalla vauhdilla. Toimintamallityöryhmät ovat käyneet läpiä tehtäviä ja niihin liittyviä uusia parempia toimintatapoja. Koordinaatioryhmä on tasannut tietoa eri osapuolten välillä. Vetämäni rahoitus- ja ohjaustyöryhmä on pohtinut uuden maakunnan toimintarakennetta, tehtäviä ja resursseja.

Uusi maakunta aloittaa valtion tiukassa ohjauksessa vuoden 2019 alussa: Vaikka raha tuleekin yleiskatteisena, niin sen käyttöä vahtii kahdeksan eri ministeriötä käyden ohjausneuvotteluja peräti vuoden neljän viimeisen kuukauden ajan koskien seuraavaa vuotta.  Rahoituskehys on 2020-luvulla tiukka: valtio korvaa maakunnille vain 50 % kustannustason noususta. Tätä puolestaan mitataan kolmesta tekijästä koostuvalla maakuntaindeksillä. Toinen puoli kustannusten noususta pitää hoitaa maakunnan itse, mutta tässäpä se kysymys onkin: milläs lisäät tuloja, kun verotusoikeutta ei ole.

Vuosien 2019-2029 rahoituskehys on alkuvuosina meidän maakunnalle siedettävä. Kuutena ensimmäisenä vuotena toimintaa pitää tehostaa yhden vuoden 2024 tasolla mitattuna 16 miljoonaa euroa. Tämä on noin 2,3 %:n tehostamisvaatimus, mutta vuoden 2030 tasolla tehostuminen pitää olla vuositasolla jo 58 miljoonaa euroa eli noin 8,3 % maakunnan kokonaisbudjetista. Nämä ovat kovia lukuja samaan aikaan, kun kikyn vaikutus on jo loppunut ja palkankorotuspaineita ja muita kustannuspaineita on niskassa. Pohjois-Karjalan ongelma rahoituskehyksessä on myös se, että aivan alkuvuosina (2019-2021) olemme rahoituslain kriteereillä  ainoita voittajia Pohjois-Pohjanmaan ohella, mutta vuodesta 2022 alkaen kriteerit kääntyvät meille epäedullisiksi väestömme ikääntymisvauhdin hidastumisen takia. Näin tosin käy kaikille maakunnille. Tämä operaatio tuo valtiolle 3 miljardin säästöt vuoteen 2029 mennessä.

Pienessä maakunnassa kuten Pohjois-Karjalassa iso kysymys on myös maakunnan toimintojen rakenne erityisesti soten ja kasvupalvelujen osalta. Nykyinen Siun Sote jouduttanee pilkkomaan vähintään kolmeen, mutta todennäköisesti neljään osaan: järjestäjään, sote-liikelaitokseen, sote-keskukseen ja yhtiöön tai jopa useisiin yhtiöihin. Vähäväkisen maakunnan haasteena on se, että järjestäjän pitää varautua myös markkinapuutteen tilanteeseen ja pitää yllä tuotantokapasiteettia tilanteessa, jossa tuottajakenttä saattaa muuttua yhdessä yössä esimerkiksi yrityksen konkurssin seurauksena. Tämä koskee erityisesti kasvupalveluja eli yritysneuvontaa ja työvoimapalveluja.

Yksilön kannalta maakuntahallinon uudistuksessa puhuttaa turvallisuus. Kuinka palvelut tulevat kotiin, jos toimivia liikenne- tai tietoliikenneyhteyksiä ei ole. Tältä osin pelastuslaitoksen rooli maakunnan kokonaisuudessa on myös merkittävä. Tietoturvallisuus ja tietojärjestelmät vaativat myös paljon työtä. Järjestäjän ja tuottajan eriytyessä sekä valinnanvapauden vallitessa asiakaan tiedoilla on useita käyttäjiä. Tämä lisää riskejä.

Selviämme tästä kaikesta hyvällä yhteistyöllä. Valmisteluaikaa on enää noin 380 työpäivää. Maakunnan valmistelussa pystymme hyödyntämään kokemusta Siun Soten valmistelun vaatimista työpanoksista ja kalenteriajasta.